maanantai 30. heinäkuuta 2012

Junalla kesälomalle

Viikkositten alkaneen loman aloittajaisiksi lähdin junalla kiertomatkalleEurooppaan.
Reissun ajoitus oli täydellinen sillä Keski-Euroopassa vallnneet viileähköt säät vaihtuivat juuri minun reissuviikolla auringonpaisteeseen ja helteeseen.
Lopullinen matkaohjelma typistyi alunperin kunnianhimoisemmista ideoista kahteen kohteeseen.

Perjantai-iltanahyppäsin junan kyytiin Brysselin Midi-asemalla.

DB:n ICE-juna oli mukava, helteelläkin viileä ja pysyi (suomalaisittain) hyvin aikataulussa.

Ensimmäinen etappi oli Saksan Wiesbadenissa. Viikonlopun ohjelmassa oli muun muassa viinin maistelua Rheingaun viinialueella.

Maailman vanhimman Riesling tilan, Schloss Johannisbergin , terassilla kumpuilevia viiniviljelmiä katsellessa tuntui kuin olisi Etelä-Ranskassa.

Saksasta matka jatkui Sveitsiin Zürichiin, joka näytti parhaita puoliaan järven kimmeltäessä auringonpaisteessa.
Zürichin lisäksi ehdin tutustua myös Zürich-järven toisessa päässä sijaitsevaan Rapperswiliin, joka on tunnettu ruusutarhoistaan, sekä Lucerniin, jossa vietettiin kaupunkifestivaaleja.


Torstaina juna vei takaisin Brysseliin, josta matka jatkui heti seuraavana aamuna Suomeen.

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Au marché

Brysselissä on eloisa torikulttuuri. Minulla jäi kuitenkin toreihin tutustuminen aika viime tippaan. 
Place Jourdanilla sunnuntai-aamuisin järjestettävän pienen torin läpi olin kyllä muutaman kerran kävellyt matkalla kuntosalille, mutta vasta nyt heinäkuussa olen käynyt toreilla ihan tarkoituksella. Erityisesti kaksi "kuuluisaa" toria halusin käydä katsomassa.

Sunnuntai-aamuisin järjestettävälle suurelle Midi Marketille Gare du Midin kupeeseen suuntasin kaksi viikkoa sitten. Siellä on laajat valikoimat ja notkuvat pöydät hedelmiä, vihanneksia, juustoja, lihoja, mausteita, oliiveja ja saa sieltä halutessaan hankittua myös vaikka uudet kodintekstiilit tai matkalaukut. 
Midi market on valtavan suuri - joidenkin lähteiden mukaan Euroopan suurin - mutta kuitenkin aika perustori.

Midi Marketilla iloisen käyrät kurkut maksoivat 1 eur /kg.

Ilahduttava torikokemus sen sijaan on Place du Chatelainilla keskiviikko-iltapäivinä järjestettävä tori, jolla vihdoin kuluneella viikolla käytiin brysseliläistyneen suomalais-kaverini kanssa parin epäonnistuneen yrityksen jälkeen. Myös Chatelainilta saa vihannekset, juustot, lihat ja muut raaka-aineet maittavan aterian valmistamiseksi kotona. Mutta sen lisäksi Chatelainilla on kojuja, jotka tarjoavat pieniä ruoka-annoksia ja viiniä. 

Italialaistytöt myivät herkullisia piadinoja keltaisesta pakettiautosta Chatelain-torilla.*

Chatelain-tori on auki ilta-kahdeksaan saakka ja siitä onkin muodostunut eräänlainen after work -kohtaamispaikka kaveriporukoille. Mekin törmättiin heti kaverini pariin työkavereiin, joiden seuraan lyöttäydyttiin viiniä juomaan. Pikkuhiljaa joukkoon liittyi myös muita, pääosin brysselin-suomalaisia, mutta myös joku rohkea muunmaalainenkin.



*Keltaisen piadina-auton voisinkin lisätä Italia Brysselissä -postauksen listaan...

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Retki rannikolle

Viimeisimpänä minun Must see in Belgium -listalla oli Belgian rannikko ja sen hiekkarannat. 
Eilen tuli vihdoin lähdettyä. Vaikka säästä ei oikein taaskaan aamulla osannut sanoa mihin se kääntyy. Ja Belgiassahan aurinko voi kääntyä sateeksi minä hetkenä hyvänsä, joten riskillä aina mennään...

No, joka tapauksessa, lähdin siis matkaan, hyppäsin Oostendeen vievään junaan ja puolentoista tunnin kuluttua olin meren äärellä. Oostendessä juna nimittäin vie niin lähelle merta kuin lienee mahdollista. 
Heti juna-aseman vieressä kelluivat huviveneet. Rantabulevardille vievän tien varrella oli kalatori sekä merenantimista valmistettuja välipaloja. Keskustan laajalla hiekkarannalla oli vielä vähän väkeä, mutta rantavalvojat olivat valmiudessa.


Belgian rannikolla on mainio joukkoliikenneratkaisu: Rannikkoratikka eli Kusttram. Se kulkee koko matkan niin pitkään kuin Belgian rannikkoa riittää, eli melkein 70 km, De Pannesta Knokke-Heistiin rantaa pitkin pysähtyen kaiken kaikkiaan 70 pysäkillä.

Minä olin ostanut paluujunalipun Knokkesta Brysseliin, joten kierreltyäni vähän Oostendessä hyppäsin ratikkaan ja jatkoin matkaa pohjoiseen kohti Knokkea. 

En ollut miettinyt tarkkaan missä muualla halusin pysähtyä. De Haanin keskusta näytti niin somalta, että siitä tuli seuraava pysähdyspaikka. 


De Haanissa on sievä Belle Epoque -tyylinen keskusta, rauhallinen asuinalue täynnä söpöjä valkotiilisiä, jyrkkäkattoisia omakotitaloja ja leppoisa rannikkokaupungin lomatunnelma. 
Leveällä rantabulevardilla oli tilaa ajella polkuautoilla (joita sai vuokrata) ja hiekkaranta alkoi iltapäivällä täyttyä auringonottajista. 
Huomatkaa myös taiteellinen penkki. Teemasta oli monia variaatioita pitkin rantakatua.


Rannikkokaupunkien lisäksi ratikka kulkee mm. Zeebruggen konttisataman ohi ja pääsee kätevästi myös lähelle luontoa. Minä kävin ihailemassa tätä biitsiä, joka oli vain parin sadan metrin päässä Wenduine Harendijke -nimiseltä pysäkiltä taajamien ulkopuolella.


Tässä kohtaa alkoikin jo väsymys painaa ja Knokkeen päästyäni suuntasin melkein samantien juna-asemalle odottelemaan Brysselin junaa.

Belgiassa heinäkuu on suosituin lomakuukausi ja rannoillakin huomasi että sesonki on alkanut ja ensimmäiset lomanviettäjien joukot ovat saapuneet. 

Sään kanssa kävi lopulta hyvä tuuri tällä retkellä. Sadetta ei näkynyt ja aurinkokaan ei kadonnut pilvien taaksi liian pitkiksi ajoiksi. Lämpötila oli siinä vähän päälle 20 astetta ja mereltä kävi leppeä tuuli. Meriveden lämpötila oli kuulemma 16 astetta. Belgian kesäsää ehkä parhaimmillaan?