keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Seuraavaksi vuorossa...

... Espanja!

Seuraava asemapaikka on vihdoin varmistunut - ja se on Madrid.



Edessä siis ihan uusi maa ja aavistuksen tutuntuntuinen kieli.

Pitkään tätä kohdetta arvottiin (eli tammikuusta saakka). Madrid oli jo jonkin aikaa se todennäköisin vaihtoehto.
Sitten jäi avoimeksi vielä muuton ajankohta. Se oli viime kädessä kiinni siitä milloin asunto löytyy. Nyt asuntokin on löytynyt ja muutto tapahtuu seuraavien kolmen viikon kuluessa.

Nyt pitää ottaa vielä loppukiri Pariisin nähtävyyksien kanssa.

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Palkintolaukun metsästys

Minulla on tapana palkita itseni hyvistä suorituksista.

Viime syksynä lupasin itselleni uuden laukun palkinnoksi (hyvin) suoritetuista opinnoista.
Iso, kaunis, olalla kannettava ja johon mahtuisi myös läppäri. Värillä ei väliä, kunhan on musta. Ja palkintolaukun luonteeseen olennaisesti kuuluu myös melko kallis hinta.
Sellaisen laukun saisin sitten noutaa heti kun lopputyö Bocconiin on palautettu, näin lupasin itselleni.

Palkintohankinnatkaan eivät toki ole pelkästään turhuus-hankintoja. Tämäkin laukku oli tarpeen, koska edellinen työkäytössä ollut laukku alkoi jo pahasti repsahtaa.

Laukun metsästys alkoi jo talvella, jolloin löysinkin pari varteenotettavaa kandidaattia. Kauppoja ei kuitenkaan syntynyt. Ei vaan ollut oikea fiilis.



Sen oikean löytäminen oli yllättävän vaikeaa. Koko alkuvuoden kolusin ahkerasti Pariisin putiikkeja. Palvelu oli erittäin sydämellistä.
“Madame saattaisi pitää myös tästä toisesta mallista?” “Olisiko Madame kiinnostunut muista väreistä?” “Haluaisiko Madame kahvia?”
Lompakkooni kertyi nippu kortteja, joissa oli laukkujen nimiä ja tuotenumeroita. Korttiin myyjät raapustivat tietysti aina myös oman nimenstä, että voisin ottaa yhteyttä juuri häneen, jos lopulta päättäisin ostaa juuri sen laukun.

Palkintolaukkujen ostossa asiakaspalvelu on yleensä tärkeässä asemassa. Yhdestä liikkeestä en edes harkinnut ostamista, ihan vaan siksi että myyjä oli niin ärsyttävä.

Nyt etsintä on päättynyt. Lopulliseen valintaan asiakaspalvelu ei tällä kertaa kuitenkaan vaikuttanut, koska ostopäätös syntyikin netissä.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Auringonpaistetta

Pariisissa on jo kovin kesäistä. Auringon paisteesta on saatu nauttia monta päivää ja lämpötilat tavoittelee hellelukemia.
Minäkin olen jo rohkaistunut ulos ilman takkia. Ja jalat olen saanut rakoille kulkemalla kesäkengissä ilman sukkia.

Näin hienoilla ilmoilla kaikki Pariisin puistot ja viheralueet ihan kuhiset ihmisiä. Samoin kaikki terassit ovat täynnä ihmisiä. Ja jätskikioskeille kiemurtelee kymmenien metrien jonot.


Tänään kävin kulkemassa Promenade Planteella. Se on vanhalle rautatiesillalle rakennettu puistokuja ja tuttu myös elokuvasta Before Sunset.

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Taxi Parisien

Työreissuille pitää yleensä lähteä aikaisin aamulla ja niiltä tullaan takaisin myöhään illalla. Jo siitäkin syystä lentokentälle ja sieltä takaisin kuljetaan taksilla. Ja kun noita reissuja on riittänyt on tullut taksillakin ajeltua aika paljon. Ja kohdalle on sattunut jos jonkinlaista suharia.


Lentokentälle päin mennessä ei ongelmia yleensä ole. Tilaan taksin aina samasta taksifirmasta etukäteen jo edellisenä iltana. Auto on aina tullut täsmällisesti noutamaan. Autot ovat siistejä. Luottokortti käy. Ja määränpääkin on sen verran tunnettu ettei reitti tuota ongelmia. 

Lentokentän taksiasemalta kohdalle saattaa kuitenkin sattua vaikka minkälainen tapaus.

Pariisi ja sen lähiöt on tietenkin alueena suuri, joten on hyvin epätodennäköistä että kuski tuntisi koko alueen by heart. Kaupungin nimen perusteella kuskit osaavat kyllä suunnistaa oikeaan suuntaan, mutta sitten kadun tarkkuudella perille ei osata ilman ohjeita.

Nykyisin luulisi että GPS-navigointilaite olisi vakiovaruste taksissa. Kohdalleni on kuitenkin sattunut parikin kuskia, jotka luottavat mieluummin penkin alla säilytettävään Paris et Banlieues –karttakirjaan. Yksi kuski soitteli jopa jollekin kaverilleen (!?) ajo-ohjeita kysyäkseen.

Nekin kuskit joilla navigaattori autossa on, eivät suinkaan naputtele määränpäätä laitteeseen ennen lähtöä. Auto lähtee liikkeelle yleensä heti kun ovi paukahtaa kiinni ja sitten vasta keskustellaan että minne ollaan menossa. Navigaattoria voi sitten naputelle moottoritiellä. (No, okei, varmaan niille tulisi huutoa siitäkin, jos ne jäisi siihen taksipysäkille tukkeeksi navigaattoriaan naputtamaan….)

Kuskit ovat harvoin syntyperäisiä ranskalaisia. Asiakasta kohtaan käytös on vähintään asiallista, yleensä ihan ystävällistäkin (yhteisen kielen puutteesta huolimatta). Suomalaisiin, pidättyväisiin taksikuskeihin tottuneelle näiden pariisilaisten kuskien asiakaspalvelu asenne tuntuu kuitenkin, noh, sanoisinko huolettomalta: kuski saattaa laulaa radiosta tulevien kappaleiden tahdissa (siis laulaa ihan ääneen, kyse ei ole hyräilystä) ja soitella omia puheluitaan siinä matkan aikana vaimolle/ äidille/ kaverille/ ties kenelle. Kohdalleni on kuitenkin sattunut myös useampi kuski, josta oli havaittavissa jonkinlaisia road rage –piirteitä. Ammattikuskeissa tämä on mielestäni erittäin epämiellyttävä piirre.

Itse olen vielä toistaiseksi välttynyt huijauksilta, mutta taksilla ajelu on täällä silti mielestäni melko kallista. Lukemat juoksevat mittarissa niin nopeasti että hirvittää. Täältä mun kyliltä se noin 25 km matka lentokentälle maksaa melkein 60 euroa.* Tosin ennakkoon tilattuna taksin mittarissa seisoo usein jo 14 euroa kun lähdetään liikkeelle. Asiakkaalta saa täällä kuulemma laskuttaa myös sen summan joka kuskilta meni matkaan asiakasta noutamaan.

Nyt viimeisimmälle työmatkalle lähtiessäni osui lentokentällä silmiini myös jotain mitä en ollut ennen nähnyt ja mitä en myöskään osannut odottaa täällä: Moottoripyörätaksi.**
Palvelu on suunnattu erityisesti kiireisille ihmisille, joilla ei ole aikaa jumittaa liikenneruuhkissa. Yksi firma on nimennyt itsensä osuvasti Wintime.
Ensiajatuksena vaikuttaa epäilyttävältä, koska miten nuo moottoripyörät sitten säästävät aikaa? No, jonojen välissä puikkelehtimalla tietenkin. Eikös se ole vaarallista? Nämä ei siis kuitenkaan ole mitään satunnaisia, yksittäisiä yrittäjiä, vaan ihan vakiintuneita firmoja, jotka ainakin mainostavat panostavansa turvallisuuteen ja laatuun. Ja esimerkiksi tämä Citybird ilmoittaa olevansa ensimmäinen ISO 9001 –sertifioitu moottoripyörätaksifirma.

Ja vielä vinkiksi Pariisiin matkaaville:
Jos tulee tarvetta täällä tilata taksia, niin voin suositella tuota itse käyttämääni taksi-firmaa: Taxis G7.
Heillä on myös erillinen englannin kielinen palvelunumero paikallista kieltä osaamattomille: +33 141 276 699. Tässä numerossa ymmärtävät hienosti myös huonosti äännettyjä osoitteita.
Taxi-motoja en ole kokeillut ja niiden yhteystiedot voitte halutessanne poimia tuolta heidän nettisivuilta.
Mitenkähän paljon matkatavaraa voi ottaa taxi-moton kyytiin?


*(Helsingissä muistelen että vastaava matka maksaisi noin 40 euroa, tosin tämä on jo parin vuoden vanha mutu-tieto.)

**(Euroopan maista tämä ajatuksena sopisi mielestäni ennemmin Italiaan…..)